Hiusten leikkaus

Ensimmäinen kerta kun leikkasin itse hiukseni, oli täysi katastrofi.. Olin yläasteella silloin 7 tai 8 luokalla, paljoa muistoja siitä ajasta enään ole, kun kerralla päätin repäistä: hiusten blondaus ja leikkaus itse. Blondauksesta tuli laikukas sillä enhän sillon älynnyt käyttää kunnon peiliä apuna, mutta se hiusten leikkaus vasta olikin räväkkä! Leikkasin tylysti katki pitkät hiukseni, muka polkaksi, mutta eiköhän tullut märkänä leikattua jolloin hiusten mitta lyheni huomattavasti kun kuivasin lopulta. Vähän nipsnaps sieltä sun täältä ja avot, katastrofi oli valmis. Muistaakseni olin niin väsynyt ja tunne köyhä tuolloin etten jaksanut välittää lopputuloksesta, vaan pidin pokkani ja olin pottatukalla kunnes kasvoi taas takaisin päin.

Nykyään trimmaan itse hiukseni, paljon paremmalla lopputuloksella, varsinkin jos ylläpidän lyhyitä hiuksia. Mitä turhaa maksaa kampaajalle melkein 20€ otsatukan trimmauksesta, kun sen voi tehdä itse! Jos olet yhtään seurannut miten kampaaja leikkaa hiuksiasi, niin se riittää opiksi.

Otsatukkaa, tai muutenkin hiusta lyhentäessä, kannattaa leikata pikkuhiljaa, muuten tulos voi järkyttää. Itse olen huomannut, että varsinkin otsatukassa kannattaa leikata saksien kärjet ylöspäin 👆. Näin saa rikotumman tuloksen, eikä se näytä siltä että joku olisi tylysti leikannut viivottimen kanssa suoran linjan. Sama jos tarvitsee leikata korvat taas näkyviin lyhyessä mallissa, mutta varo leikkaamasta korvaan!

Pituuksia lyhentäessä olen todennut hyvän keinon, millä saa myös kerrostuksia. Jaan hiukseni neljään osioon, jotka laitan saparoille kiinni suurinpiirtein keskelle jokaista osiota. Nyt kun leikkaa kaikista yhtä paljon pois niin se on siinä! Laittakaa YouTubeen hakusanoiksi esimerkiksi haircut ponytails, niin luulisi löytyvän oikeat ohjeet 😊. Lyhyisiin hiuksiinhan tuo ei toimi, mutta sitä varten on hiustrimmeri mm. niskatukan leikkaamiseen.

Tuossa nyt muutamia ohjeita!

 

Kampaamo käynnit

Käyn vuodessa noin 4-5 kertaa kampaajalla ja varsinkin yksi kerta on jäänyt mieleen: värjäys.

Olen muistaakseni yhden kerran värjännyt hiukset kampaajalla minkä yhteydessä leikkaus, sekin leikkaus oli kampaajan mokan takia, minkä onneksi korjasivat. Näin siinä kävi: minulla oli olkapäille ulottuvat ihanan malliset hiukset otsatukalla, punaisena, joten päätin kyllästymisen jälkeen värjätä kunnolla ne ammattilaisella kokemuksen takia. Halusin lähelle hunaja blondia. Noh, siinä sitten aloitettiin pesemällä hiukset syväpuhdistus shampoolla ja hoitoaineella eikä siinä mitään, mukavaahan se on kun joku räplää hiuksia. Jatkettiin värinpoistolla hienossa tuolissa ja jätettiin se vaikuttamaan 45 minuutiksi. Sitten… Kampaaja katsoo lopputulosta vaikutusajan jälkeen ja toteaa: et ole hoitanut varmaan latvoja kunnolla kun menivät tällä käsittelyllä kuminauhaksi. Siis mitä! Minä,  joka kulutan suurimman osan pennosistani hiusten hoitoon! No enhän siinä kehdannut tokaista, että eiköhän tämä ole sun vikas kun käytit liian vahvoja aineita..

Jatkettiin huuhtelun jälkeen seuraavalla värillä, jonka piti ottaa kiinni hiuksiin. Eihän se ottanut vaan jäi laikukkaaksi. Tässä vaiheessa alkoi olemaan jo oma pinna kireällä eikä hommaa auttanut, että jouduttiin leikkaamaan ne kuminauha latvat pois. Ja niitähän lähti.

Loppujen lopuksi lähdin kampaajalta lyhyillä hiuksilla ja uusi värjäys aika takataskussa seuraavalle viikolle. Seuraavasta väristä tuli onnistunut, mutta voitte vaan kuvitella pitkän hiusten kasvatuksen jälkeen kuinka turhauttava olotila oli. Tämän jälkeen olen mieluummin värjännyt vain kotona kaupan aineilla jostain kumman syystä. Ja näiden vuosien jälkeen tietää aika tarkkaan mikä on lopputulos itse tehtynä.

Omien hiusten leikkaaminen/tasoittelu on sitten oma tarinansa, en suosittele tekemään ellei ole aivan varma käytettävästä leikkaus tekniikasta. Pientä opiskelua niin sekin onnistuu kotona! 😊

Vielä tälle päivälle

Vielä tulee tekstiä!

Värjäsin vuoden verran, äitini avustuksella, samalla värillä (pisin aika kun mikään väri on pysynyt samana!) . Voin sanoa, ne hetket kun joku toinen laittaa väriä sun päähäs, ne on aivan mahtavia. Sen takia varmaan olisi mukavampi käydä kampaajalla kun saa päähieronnan samalla.. Mutta jatkuu: kuparin jälkeen löysin uuden suosikkini, tummanpunaisen, missä sitten en pysynytkään kuin puoli vuotta. Sen jälkeen on tullut säännöllisesti mentyä väri ympyrää ympäri, paitsi vihreä ja sininen. Yksi väri pysyy max puoli vuotta päässä ja sen jälkeen kyllästyn, eli tässä on tullut näiden 15 vuoden sisällä värjättyä kotona ”muutaman” kerran. Mutta onneksi on tullut maskit!

Maskeja olen käyttänyt ylläpitämään värejä siitä asti kun ne tulivat perus ruokakauppoihin, myös kokeillut eri värejä huvikseni niillä. Punaisen (suosikkini) ylläpito ei ole enää mahdotonta, jipii, kiitos maskien. Yksi asia maskeista: jos sinulla on vaalea hiusväri, niin älä missään nimessä kokeile liian tummaa maskia! Ei muuten lähde helposti pois, kokemuksen sana.

Kotivärjäyksestä yleistä:

1. Älä odota täydellistä sillä lopputulos riippuu monesta eri asiasta mm veden laadusta, omasta väristä, ja (usko tai älä) myös hormoneistasi!

2. Kannattaa olla joustava värien merkistä, sillä tietyssä vaihteessa vuotta voi olla ettei hiuslaatuusi enään käy se sama tuttu merkki, käynyt useasti.

3. Värinpoisto rasittaa normaalia suomalaista hiusta yllättävän paljon, joten muista kosteutus. Tai no,  muista aina kosteutus riippumatta hiuslaadustasi!  Ja kyllä, toisen värin voi laittaa päälle oman kokemuksen pohjalta vaikka heti, siitäkin on eri uskomuksia.

4. Opettele ensin värjäämään hiusten takaosa, käy värjäys meinaan paljon helpommin. Siitä siirryt sivuille ja lopulta etuosaan. MUISTA värjätä latvoista aloittaen, kaiken lopuksi tulee vasta tyvi! Näin vältyt monen tekemältä mokalta, jolloin tyvi on eri värinen kuin loput hiuksista.

5. Juurikasvun värjäyksessä värjää useimmiten vain juurikasvu eikä koko pituuksiin. Harvemmin joutuu pituuksia uudelleen värjäämään, ja silloin sinulle ei kerry turhaa paksua kerrosta latvoihin. Itse käytän harvapiikkistä kampaa auttamaan käsittelyssä.

Huh! Olikohan siinä tärkeimmät tältä erää? Toivotaan näin, sillä nyt pitää käydä huuhtelemassa ylimääräinen väri pois hiuksista, tulee taas tummanpunainen mustan jälkeen!

Ensimmäisiä värjäys kertoja

Ensimmäinen värjäys 

Oma hiusten värini on muistaakseni maantien ruskea, ikinä ole siihen kylläkään palannut vaikka onkin harkinnassa.

Olipa kerran Rouge. Vaatekauppana olin sitä pitänyt, eikä minulla ollut mitään tietoa edes hiusvärien olemassaolosta. Se uteliaisuus kun löysin ihmeellisiä purkkeja missä oli jotain värejä hiuksille! Tottakai innostuin heti, sillä olin jo pitkään inhonnut auringon vaalentamaa hiuspehkoani. Ihan kirjaimellisesti ruinasin äidiltäni kokeilun mahdollisuutta ja hänhän antoi periksi, sillä iskän prinsessa olisi sen hakenut muuten iskän kanssa seuraavana päivänä. Joten, ihka ensimmäinen valitsemani väri oli haalea kuparin punainen pitkän miettimisen jälkeen.

Kotiin päästyämme aloimme siis heti värjäämään äidin avulla, sillä eihän se mitenkään ensimmäisen kerran itse onnistu. Ei kirvellyt (mitään allergiatestejä tehty)  mutta hui kamala silloisien hiusvärien hajua! Värjäsimme aikamme kunnes.. Olimme kummatkin melkein lattian tasalla loppujen lopuksi, sillä ei pienessä kylpyhuoneessa voinut enää kunnolla hengittää. Hah!

Lopulta saimme värjättyä, huuhdeltua ja kuivattua hiukseni. Ja se onni minkä tunsin saadessani viimein uuden, omanlaiseni, värin! Värimuutos ei ollut kovin suuri, mutta en olisi silloin tummempaa halunnutkaan, eikä varmaan olisi sopinutkaan niin nuorelle.

Joten näistä voin antaa neuvoksi: jos värjäät hiuksesi niin ota apulainen ensimmäisellä kerralla ainakin ja pidä huoneen ovi auki (vaikka nykyvärit eivät enää niin lemua). Valitse myös ensimmäinen värisi astetta tai paria tummemmaksi/ vaaleammaksi kuin oma värisi.

Tässä tällä kertaa, lisää tulossa! Kiitos lukemisesta 😊

Taustaa..

Tässä pientä taustaa blogilleni. 

Kuulun siihen hiippakuntaan, joka vaihtaa hiustensa väriä melkein kuin sukkia, usein.

Aloitin hiusten värjäämiseen aivan liian nuorena, 11-vuotiaana, mutta Karjalan perintönä onneksi hyvin paksu hiusten laatu. Yhden ainoan kerran olen onnistunut saamaan hiukseni niin huonoon kuntoon, että oli pakko luovuttaa ja mennä kampaajalle leikkaamaan yli puolet hiusten pituudesta pois. Ja tosiaan, oli yli puoleen selkään asti pitkät hiukset…

Näin,  hyvin monta kertaa värjänneenä, ajattelin että voisin jonkun sortin neuvoja kertoa kotivärjäyksestä. Siinä siis tämän blogin idea romaanina kerrottuna. :)